*

enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Kouluruoka ei ole paskaa

  • Painele nappeja, niin näet tämän päivän koululounaan.
    Painele nappeja, niin näet tämän päivän koululounaan.
  • Kouluruoka ei ole paskaa
  • Kouluruoka ei ole paskaa
  • Kouluruoka ei ole paskaa
  • Kouluruoka ei ole paskaa

Ruokalista, Viikko 7

Maanantai

Lounas: Jauhelihakeittoa L M G, leipää, emmentaljuustoa, hedelmää

Kasvislounas: Juustoista soija-kasviskeittoa VL G

Tiistai

Lounas: Lohi-pennevuokaa L, salaattia

Kasvislounas: Kasvis-pennelaatikkoa L

Keskiviikko

Lounas: Broileripyöryköitä L M, currykastiketta L, kolmen viljan lisäkettä, salaattia

Kasvislounas: Kasvispihvejä L M

Torstai

Lounas: Riisipuuroa L G, mehukeittoa L M G, leipää, emmentaljuustoa, hedelmää

Kasvislounas: 0

Perjantai

Lounas: Kala-perunavuokaa VL, salaattia

Kasvislounas: Yrttistä soija-kasviskiusausta L G

 

Yllä on Vantaan koulujen tämän viikon ruokalista. Kuvat ovat tämän päivän koululounaalta, broileripyöryköiden sijaan tarjottiin broilerileikkeitä.

Koulun viikon ruokalista (Pro peruskoulu 29.1.2014)

Tänään oli tarjolla peräti kolmea eri salaattia. Perunat eivät olleet ns. kumiperunoita, vaan hyvälaatuisia keitettyjä perunoita.

Oppilaat söivät ruokaa runsaasti ja pitivät sitä maukkaana. Ruoka-ainekustannukset Vantaalla ovat keskinmäärin alle euron.

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon kouluruuasta. Näkökulma on vääristynyt, sillä tuntuu, että eniten äänessä on pieni yläkoululaisten lasten vähemmistö. Suurin osa yläkoululaisistakin syö koululounaansa päivittäin.

Olen ruokaillut muutamassa yläkoulussa lounasaikaan, Hämeenkylän, Korson ja Sotungin kouluissa. Koulut ovat aivan tavallisia vantaalaisia yläkouluja. Ruokailu sujui hyvässä järjestyksessä, kellään ei ollut hattuja päässään, ei nirsoiltu.

Alakouluissa oppilaat syövät kouluruokansa mielellään. Lounastauko on odotettu hetki.

Kouluruoka ei ole paskaa, kuten monesta tuutista olen kuullut. Viimeeksi näin väitteen, että kouluruoka on paskaa A-studio Streamin studiomonitorista. Käänsin kanavaa välittömästi.

Ruoka ei ole paskaa. Ruoka muuttuu paskaksi, kun se on kulkenut ihmisen ruuansulatuselimistön läpi.

Olen melkoinen kouluruuan asiantuntija, koska olen syönyt kouluruokaa opettajana vuodesta 1980. En pysty syömään paskaa. Pääosin syömäni kouluruoka, kuten esim. tänään, on ollut hyvää ruokaa.

Kun katsoo Vantaan tämän viikon kouluruokalistaa, on todettava, että tarjottava ruoka on hyvin monipuolista. Pari kertaa kuussa on ns. huilipäivä, jolloin säästetään hieman, jotta muina päivinä olisi täyttävämpää ruokaa. Tällä viikolla torstai on säästöpäivä, silloin tarjotaan riisipuuroa ja mehukeittoa. Syön riispuuroakin, lapset itseasiassa pitävät kovasti riisipuurosta ja mehukeitosta.

Valtaosa peruskouluikäisistä lapsista syö hyvin mielellään kouluruokaa.

http://www.properuskoulu.net/2014/02/ruoka-ei-ole-paskaa.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Muistan kun eräs kouluikäisen vanhempi tuli keskusteluohjelmaan toteamaan, ettei voi antaa lapsensa syödä kouluruokaa, vaan tekee eväät itse. Vainoharhaisesta päästä kärsii koko vartalo.

Kouluruokaa minäkin söin ekaluokkalaisesta lukion loppuun 70-luvulla ja jatkoin yliopistoruoalla 80-luvulla. Ehkä noihin aikoihin ei eineksiä tai puolivalmisteita käytetty raaka-aineina niin paljoa, en tiedä.

Jonkinlaisena älykkönä pidetty räppäri Paleface väitti elintarviketeollisuuden syöttävän kansalaisille myrkkyjä. Kun kyse on hyvin useasti samoista kemikaaleista, mitä on ns. luomussakin.

Yksinasujana eineksiäkin maistelen säännöllisesti. Eineksissäkin ongelmana on käsittääkseni rasvan laatu ja liika suola. Ja eipä ole päässäni tämän enempää vikaa, vikaa, vikaa....

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen
Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Einesmaksalaatikko on hinta/ravitsevuus-suhteella mitattuna koko ruokailevan Suomen ykkönen!

Ja kun on lapsuutensa viettänyt niin totaalisen epä-kulinaarisessa ympäristössä kuin allekirjoittanut, on voinut varauksetta myöhemmin kehua jokaista koulussa ja armeijassa saamaansa ateriaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kansakouluaikoinani oli yleensä maanantaisin omenariisipuuroa, tiistaisin mannapuuroa, keskiviikkoisin kaurapuuroa, torstaisin hernekeittoa, perjantaisin pinaattivelliä ja lauantaisin makaronivelliä. Jonkin verran variaatiota oli sikäli, että joskus oli maanantaina luumiriisipuuroa tai jotain puolukkaruispuuron tapaista.

Meillä oli siis aina kasvisruokapäivä. Opettaja vahti haukan katseellaan, että jokainen söi valmiiksi annostellut puurolautasensa tyhjiksi. Se oli hirmuinen tilanne, kun puuro oli keitetty Taivallahden kansakoulun mammuttisammioissa ja liisterimäinen mömmö oli jo siinä vaiheessa jäähtynyt, kun meidät sotilaallisella kurilla komennettiin jonomuodostelmassa pöytien ääreen. Sai siinä palan painikkeeksi myös näkkileipää ja kolmikulmaisen maitotetran.

Kun puuro ei oikein olisi mennyt alas, opettaja tuli syöttämään sitä väkisin lusikalla suuhun ja lautaselle pyrrätty mömmö tungettiin takaisin kitaan. Siinä saattoi saada myös tukkapöllöä niskoittelusta.

Hiukan perspektiiviä ...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ns. kumiperunoista haluan kertoa, koska minulle selvisi vasta vajaa 10 vuotta sitten, miten niitä valmistetaan. Kuorittuja perunoita liotetaan vedessä liian pitkään. En ole kokeillut, miten pitkä aika vaaditaan ja nopeuttaako vai hidastaako vesi pinnan kovettumista. Järkevä ihminen tietysti keittää heti kuoritut perunat ja vain ihmettelee, miten ihmeessä niitä kumiperunoita oikein tehdään.

Kumiperunat ovat siis täysin turhia.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Hyvä että niistä kinder-perunoista ollaan päästy eroon. Muuten minullakaan ei ollut kouluaikoina valittamista.

Kotona aina sanottiin, että pitää oppia kuorimaan perunat ennen koulun alkua, koska koulussa kukaan ei kuori niitä minulle. Tunsin itseni todella petetyksi, kun tajusin, että koulussa tarjottiin kumimaisia, valmiiksi kuorittuja perunoita.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten edellisessä kommentisani kerroin, meille ei kansakoulussa annettu perunoita koskaan. Ihmettelin maalaisserkkujeni kertomuksia kouluruoista, joissa oli perunaa ja kastiketta. Taivallahden kansakoulussa oli reippaasti yli tuhat oppilasta ja kaikki ruoka tehtiin massatuotannolla ja ruokailu tapahtui sotilaallisen järjestäytyneesti.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Taidetaan olla eri ikäluokkaa. Äitini on kertonut, miten kamalaa oli syödä väkisin niitä puuroja ja vellejä, joita siihen aikaan tarjottiin. En myöskään muista, että minua olisi enää pakkosyötetty. Itse aloitin koulun 70-luvun puolivälissä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Puhun kymmenkunta vuotta aiemmasta ajasta ja opettajani kurinpitopolitiikkaan vaikutti myös se, että hän oli siihen aikaan juuri eläkkeelle jäämäisillään, eli oli aloittanut opettajan uran joskus 20-luvun lopulla.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #11

Niitä vanhoja kansankynttilöitä oli kouluissa vielä minunkin aikanani. Pakkosyöttöä en muista, mutta sain traumoja siitä, että opettaja ei antanut minun syödä vasenkätisesti. Onneksi muutimme melko pian kaupunkiin. Kaupungissa ei enää ollut niitä kahvelinatseja ja alkoi ruoka mennä suuhun asti.

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

Meidän kahdeksasluokkalainen tyttö kertoo usein "vetäneensä ruokaa ihan tunteella". Kouluruoka on perusruokaa, jos siitä ei pidä, niin ei ole siihen tottunut.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Jos ei tosiaan ole tottunut ns. perusruokaan, niin eihän tuollaista kykene irvistelemättä syömään. Vaikka olen jo 34, niin en kyllä itsekään saanut lapsena eteeni mitään tämän ruokalistan mukaista perusmättöä. Kyllä se oli pihviä, paahtopaistia tms kokolihaa, kokonaisia lintuja, graavilohta, wrappeja, chiliä jne millä tuli kasvettua. Kastikkeet tehtiin alusta saakka itse eikä kaupan pusseista. Jälkiruoaksi oli järjestään pateita, hyydykkeitä, juustoja ja sen sellaista. Kesät sitten grillattiin kaikkea mahdollista. Aina oli kylkenä salaattia ja hedelmiä.

Mummolan perusruoka ei ole nykyään kovin pop kovinkaan monessa kohtuullisen hyvin tienaavassa perheessä, joten ihmekös tuo, että käydään mieluummin mäkkärissä. Itse kävelin kotiin syömään ruokatunnilla, kun satuin asumaan koulun vieressä. Lukioaikana skippasin kaikki lounaat suosiolla ja söin sitten kotona.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Kyllä itsellekin kouluruuasta on jäänyt pääosin hyvät fiilikset vaikka joskus olikin valittamista. Tilliliha joka oikein tehtynä on hyvää oli koulun keittiön toimesta saatu pilattua. Kanaviilokki taas oli aivan loistavaa ja sitä ei enää oikein mistään saa kun kanaakin saa harvoin.
Kalapuikkopäivä oli juhlapäivä :)

Elämäni kauheimman "ilmais" ruuan sain intissä jossa tarjoiltiin keuhkosoppaa tai jotain muuta sellaista... Maku oli aivan järkyttävää ja valtimoverisuonet pilkisti keitossa... Sotkussa oli sinä päivänä munkit loppu... yllättäen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kyllä tuon kuvasarjan kakkoskuvassa oleva raastesalaatti näyttää juuri sellaiselta, mikä selittää etteivät juurekset juurikaan suomalaisille maistu. Olisivat kuitenkin näillä leveyksillä hyvää talviruokaa. Pari viikkoa sitten kerroin, miten niistä saa helposti myös hyvää.

http://bvalonen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ruoka/159693-vitamiineja-ja-kuitua-sydantalvella-—-halvalla

Käyttäjän JariKorpela kuva
Jari Korpela

Oho, ompas siellä Vantaalla hyvän näköinen kouluruoka. Perunat eivät ole varmasti kumiperunoita kun on kuoret vielä päällä. Salaattikin on monipuolisen näköistä. Leiväksi tosin vain näkkäriä kuvien perusteella. Mutta pääaineena broilerileikkeitä ja vielä 2 saanut ottaa? Kyllä tollasta ruokaa olisin minäkin syönyt.

Ei ollut kyllä meidän yläasteella samanlaista länsisuomessa. Eniten ruuassa harmitti aina että "pääraaka-aine" oli lähestulkoon aina pielessä. Perunat oli erittäin kumisia ja se "kuori" siinä päällä teki itselle kyökkäysefektin. Riisissä harmitti että se oli yleensä aivan ylikypsää mautonta mössöä. Spagetti ja sen tapaiset olivat aina kylmiä. Usein ruoka oli joku näistä + jotain muuta, keittoja lukuunottamatta. Keitot oli usein hyviä, paitsi jos oli suurustettavaa keittoa, siellä oli hirveästi klimppejä, esim pinaattikeitossa, josta muuten pidän. En ole koskaan ollut nirso ruuasta, mutta jos sen vain pilaa niin sitten sen pilaa.

Pidän perunasta, riisistä ja spagetista, mutta ilmeisesti kun niitä tehdään isolle määrälle lapsia, niin se laatu on ihan kauheaa joissain kouluissa (kuten sanoin, Vantaan ruuat näyttävät hyviltä). Jos ruuasta miinustaa nämä, niin muu oli yleensä hyvää. Ei muistu mieleeni pahoja kastikkeita tai salaatteja. Joskus syötiin ihan vain sitä kastiketta jossa oli jotain lihanpaloja mukana eikä mitään muuta lautaselle (syystä että salaattia ei halunnut upottaa kastikkeeseen, kun oli yhden lautasen politiikka). Salaattiin olisi kyllä kaivannut edes jotain halpaa salaattikastiketta tai kostuketta muutakin kuin sitä lämmintä kastiketta.

Sanon siis ettei meidän tarvitse vaatia parempaa ruokaa, vaan että nykyinen ruoka tehtäisiin paremmin siellä missä sitä ei vielä osata tehdä hyvin. Laatua pitää vaatia, koska muuten sitä ei saa. Laadun vaatiminen ei tarkoita sitä että vaihdetaan lihapullat sisäfileeseen, vaan että ne lihapullan kanssa olevat perunat ovat oikeasti ei-kumisia normaaleja syötäviä perunoita, eli ruoka tehdään kunnolla. Minä syytän vain ammattitaidottomuutta jossain päässä enkä aineksien huonoutta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Minäkin olen syönyt työkseni kouluruokaa kuusitoista vuotta eikä minullakaan ole suurempaa valittamista ollut. Onnekseni olen saanut työskennellä kouluissa, joissa on oma valmistuskeittiö ja joissa ruokailua pidetään tärkeänä pedagogisena asiana: otetaan iisisti, nautiskellaan yhdessä tauosta ja ruoasta, käyttäydytään asiallisesti jne. Keittiö on koulun sydän!

Vantaalaisten kouluviikon ruoissa silmiinpistävintä on se, että menusta saisi reilumman eläinten ja ympäristön kannalta aika helpostikin. Lautasella on nimittäin myös vesien saastumista, eläinrääkkäystä ja suuria ilmastopäästöjä. Vaihtaisin viljellyn lohen tilalle kestävälllä tavalla pyydettyä luonnonkalaa, broileri pois ja riisin tilalle ohraa.

Jos tästä nyt nousee sitä tavanomaista kirkumista yhden viikottaisen kouluaterian lihattomuudesta, niin sanonpa vaan, että 1. hei, se on vain yksi päivän aterioista ja 2. ammattilaiset kyllä osaavat tehdä herkullista ja täyttävää kasvisruokaa sekä 3. Maapallon ja ihmisten takia lihansyöntiä todellakin pitää vähentää eikä lisätä koko ajan.

Oman kouluni herkullisin, täyttävin ja oppilaidenkin suuresti suosima ruokalaji on juustoiset papu-pähkinäpihvit.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset