enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Onneksi olkoon Hymypoikapatsas!

  • Hymypoikapatsas 60-vee
    Hymypoikapatsas 60-vee

28.5. Yle    Hymypoikapatsas on jo 60-vuotias

Kouluissa reippaalle, iloiselle ja kaikkien kaverille lahjoitettu hymypoikapatsas täytti tänä keväänä 60 vuotta.

- Taiteilija Heikki Nieminen ja Pentti Vilppula istuivat kahvilassa ja miettivät millä tavalla saisivat parempaa palvelua. Puoli vitsinä he totesivat, että palvelu olisi parempaa jos sen saisi hymyn kanssa. Siinä yhteydessä Nieminen ryhtyi piirtämään luonnosta, miltä tällainen hymy näyttäisi. Näin syntyi ensimmäiset hymyilevät pojan kasvot, jotka nyt tunnetaan hymypoikapatsaasta, kertoo patsaan historiasta toiminnanjohtaja Minna-Riikka Järvinen Kehittämiskeskus Opinkirjosta.

Tapahtuman seurauksena Heikki Nieminen teki samana vuonna ensimmäisen hymypoikaveistoksen. Tyttöpatsas saatiin vuotta myöhemmin.

 

Hymypatsas hakkaa kevyesti erilaiset stipendit. Kun stipendit on aikoja sitten tuhlattu, hymypatsas sen kuin jököttää kirjahyllyssä tai pianon päällä hamaan loppuun saakka. 

Hymypatsaalla on sielu.

Opettajakunta jakaa stipendit, mutta useinmiten oppilastoverit äänestävät keskuudestaan, ketkä luokasta saavat Hymypatsaat.

Patsaan arvot ovat paikallaan.

 

Hyvän Toveruuden Kilvan palkitsemiskriteerit ovat pysyneet lähes muuttumattomina 60 vuoden ajan, mutta niitä on tulkittu eri vuosikymmeninä eri tavoin. Hymy-veistoksen edustamat arvot, toisten ihmisten arvostaminen, hyvä käytös ja ystävyys, ovat tärkeitä jokaiselle ihmiselle olipa hän minkä ikäinen tahansa. (Opinkirjo)

 

Vaikka Hymypatsas on edullinen (18,50 euroa), on sillä vahva symboliarvo.

Ennen vanhaan oppikouluaikaan patsaita jaettiin pari kappaletta per luokka keskiluokan viidennen luokan keväällä. Luokasta äänestettiin yksi poika ja tyttö. En enää muista, ketkä saivat luokaltani patsaat, mutta sen kuitenkin muistan, että patsaat menivät oikeisiin kohteisiin. Patsaat jaettiin kevätjuhlassa.

Nykyään patsaskäytännöt ovat hyvin erilaisia. Läheskään kaikissa kouluissa ei patsaita jaeta ollenkaan.

Joissakin kouluissa Hymypatsaita jaetaan joka luokalle joka vuosi, mikä on inflatoorista, patsaan saaminen menettää merkityksensä. Yhdelle ja samalle oppilaalle voi kertyä rivi patsaita.

Koulussani annetaan Hymypatsaat vain kuudennella luokalla, yhdelle tytölle sekä pojalle. 

Opettaja kertoo ensin kriteerit. Äänestystapa on suljettu lippuäänestys. Kun äänestetään, ei saa pulista eikä taktikoida. Meilläkin rehtori jakaa patsaat kevätjuhlassa.

Tasapelitilanteessa opettajan ääni ratkaisee. Opettajalle on varattu myös veto-oikeus, koska periaatteessa voi tapahtua niinkin, että luokka pakotetaan tavalla tai toisella äänestämään sellaista oppilasta, joka ei täytä Hyvän Toveruuden Kilvan kriteerejä. 

Onneksi en ole koskaan joutunut käyttämään veto-oikeuttani, sillä oppilaat ovat aina äänestäneet tosissaan ja olleet vilpittömän oikeudenmukaisia. 

Sitä paitsi Hymypatsas on kaunis patsas. 

Valkoinen kipsi luo patsaaseen viatonta lapsenomaista herkkyyttä. Patsaan pinta vaikuttaa yhtä kuultavalta kuin lapsen ihokin.

http://www.properuskoulu.net/2014/05/onneksi-olkoon-hymypoikapatsas.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sain minäkin kansakoulussa. (Siitä huolimatta, että opettajani antoi minulle tukkapöllyä niin että ylävartalo tutisi, kun en osannut virkata kunnolla pesukinnasta...)

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Oisko hyvä idis jakaa myös meille aikuisille?

Tarvitsisimme kipeästi enemmän toinen toisemme auttajia, tukijoita, kannustajia ja ymmärtäjiä kaikilla tasoilla ja tasojen välillä.

Tarvisisimme iloa, innostusta ja innostajia.

Kuka tarvitsee ja ravitsee riidan kylväjiä ja mielemme pahoittajia?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Kuka tarvitsee ja ravitsee riidan kylväjiä ja mielemme pahoittajia?"
Asetehtaat ja lääkefirmat ym.

Jouko Riuttamaki

Joutavia nykyään ,meillähän on Jyrki ja Aleksanteri ,ei kun kuvia monistamaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Outs. En ole milloinkaan ollut paikalla, kun Hymypoika-patsasseremoniaa on vietetty. Toisin sanoen omaan kansakoulu-peruskoulu-putkeeni ei moisia suosikkioppilaiden seulontoja kuulunut. Tiukassa olivat muuten stipenditkin, mutta kertaalleen on sellainen minulle osunut.

Hymypojasta tulee jostain syystä aina mieleeni Hectorin riimittelemä laulusuomennos "60-luvun kauan soiva blues": "Mä olin työläisperheestä ja tunsin sen, Hymypoika-patsasta mä saanut en."

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Ei käynyt itsellä lähelläkään. Mutta molemmat lapseni saivat pystinsä. Se oli jotenkin helpottava juttu vanhemmalle; 1990-luvulla kouluissa viihtymättömyydestä puhuttiin paljon. Totta kai mietittiin, että viihtyykö oma lapsi koulussa. Kun oma lapsi sai patsaan, ajatteli, että kai se siellä viihtyy.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kohtalosi täydentää mielenkiintoisesti Hectorin näkemystä! Ylin sosiaaliluokka ei siis automaattisesti merkitse Hymypoikaa.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Itse en ainakaan muista, että omassa koulussani olisi jaettu hymypatsaita.

Mutta mieleeni muistui ne vanhat kunnon raittiuskilpakirjoitukset. Ajatelkaapas, että tämmöinen syntisäkki on joskus voittanut kirjan siitä kilpailusta. Se olikin oikein reipas ja tervehenkinen kirjanen:o/

Koskahan nekin kisat mahtoivat loppua? Nuorempi polvi ei ole moisista kirjoituskilpailuista kuullutkaan.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Muistaakseni vielä 80-luvulla niitä pidettiin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Rk-kirjoitukset olivat ennen kaikkea kirjoittamiseen liittyvä kilpailu, joissa raittius oli ymmärtääkseni mukana vain otsikkotasoisesti. Siihen aikaan kun sinäkin lienet kirjoitellut, otsikot annettiin sanatarkkoina valmiiksi.

Voitin rkk:n tiettynä lukuvuonna ja sain kirjapalkinnon. Uusin ykköstilani seuraavalla kerralla - ja sain saman kirjan uudelleen. Erittäin johdonmukaista raittiuskasvatusta; kiitos, suomalainen peruskoulu!

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Raittiuskilpakirjoituksissa minäkin jonkun palkintovihkosen sain. Eipä ainakaan raittiuden kanssa korreloinut.

Tämän blogin suosituimmat