enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Täivaara

  • Päätäi on niin pikkuinen eläin, ja silti niin ärsyttävä.
    Päätäi on niin pikkuinen eläin, ja silti niin ärsyttävä.

Iltalehti 26.9.  Täitartunnat piinaavat kouluja

Kymmenisen vuotta se on ollut yhtä suuri ongelma ja näyttää juurtuneen Suomeen. Syksyt ja kevättalvet ovat pahimpia esiintymiskausia.

- Se ei ole hygieniakysymys, vaan täi tarttuu, kun ollaan läheisessä kosketuksessa ja lainataan päähineitä päästä päähän, sanoo infektiolääkäri Sirpa Räsänen Tampereen kouluterveydenhuollosta. 

 

Ensimmäisen kerran törmäsin koulussa täivaaraan jo 1980-luvulla. Nyt täitä esiintyy joka vuosi milloin missäkin luokassa. Silloin koulun terveydenhoitaja ilmoittaa täivaarasta Wilman kautta ja antaa hoito-ohjeet.

Kun kotona huomataan lapsen päässä täitä, on asiasta ilmoitettava myös kouluun.

Tuntuu siltä, että täitä on koko ajan liikkeellä. Tällä hetkellä täivaara on sekä omassa koulussani että naapurikoulussa.

Kun täitä ilmestyy soluun, oppilaita kehotetaan ottamaan pipot oppituntien ajaksi luokkiin. Naulakossa täit hyppelevät iloisesti piposta toiseen. Pulpettiin täin on vaikea hypellä.

Olen huomannut, että täitä saavat herkemmin tytöt kuin pojat. Tytöt kampailevat toisiaan ja ovat lähekkäin ja supsuttelevat keskenään.

Täitä on melko vaikea havaita, ylenmääräinen kutina paljastaa. Joka lapsiperheessä pitäisi olla täikampa. Tiheälla täikammalla haravoidaan päästä täit ja täin munat eli saivareet isolle valkealle paperille, josta elikot munineen erottuvat hyvin. Kannattaa aina silloin tarkkailla lapsen korvien taustoja tai niskaa, jotka ovat täiden lempipaikkoja. Niskasta voi löytyä pieniä puremajälkiäkin.

Ikävä kyllä kaikki lääkäritkään eivät tunnista täinpuremia. Apuun voidaan tarjota kortisonivoidetta.

Jos täitä löytyy, niin kipin-kapin apteekkiin täishampoo-ostoksille. Päätäi on siitä ikävä eläin kuten rotat ja hiiret, että ne tottuvat pian myrkkyihin. Ne tulevat vastustuskykyisiksi. Myrkkyjä pitää vaihtaa.

Päätäit elävät ihmisen verestä, joten ilman ihmistä ne kuolevat nopeasti. Parin päivän mökkireissu tappaa täit huushollista. Ikävä kyllä saivareet voivat elää jopa kymmenen päivää. Tukka pitää pestä uudelleen täishampoolla noin viikon päästä.

Kun luokkaan tulee täivaara, myös minun päänahkaani alkaa kummasti kutittaa. Toistaiseksi täitä ei ole päästäni löytynyt, johtunee kait siitä, että olen hieman etäinen ihmistyyppi. En halua, että oppilaat tulevat aivan kiinni minuun, vaikka mukavia he ovatkin.

Nykypäätäi on demokraattinen pikkuolio. Se iskee kaikkien yhteiskuntaluokkien lapsiin tasapuolisesti.

Luteita odotellessa.

Lisäys: Jos oppilaalla on pikkuveli tai -sisko päiväkodissa, täitartunnan mahdollisuus moninkertaistuu.

http://www.properuskoulu.net/2012/10/taivaara.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Johan Lom

Tuosta otsikosta "Täivaara" luulin ensin, että puhut jostain uudesta avattavasta kaivoksesta.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Melkoisesta kaivoksesta onkin kyse, toisin kuin kaivokset, täit ovat ehtymätön luonnonvara.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Ennaltaehkäisystä:

1. Tohtori.fi

Ennaltaehkäisy:

- älä lainaa toisten kampoja tai päähineitä

- pidä hiuksesi puhtaina

2. Apteekin sivuilta:

Sama kuin yllä, lisäksi:

Rausch pajunkuorishampoo on tehokas suoja täitartuntoja vastaan. Sen teho perustuu pajunkuoritervan tuoksuun, jota täit karttavat.

Valmistetta suositellaan täihoidon jatkohoidoksi ja ennaltaehkäisevästi täivaaran aikana. Suositeltava käyttö ehkäisyssä 2-3 kertaa viikossa. Valmiste sopii myös raskaana oleville ja yli 3-vuotiaille lapsille.

Enkeliporsas:

Kannattaa aina noudattaa ohjetta yksi. Täikammalla ja isolla valkoisella paperilla pitää silloin tällöin tarkistaa lapsen pää.

Kun on täivaara, noudatetaan ohjetta kaksi.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Kihomadot ovat toinen ikävä riesa. Tosin ne taitavat tarttua enemmän päiväkodeissa. Mutta jos koululaisella on pienempiä sisaruksia, voi lapsella kutista molemmat päät. Kihomadot ovat vielä siitä ikäviä, että munat voivat elää hyvinkin pitkään kehon ulkopuolella. Silloin saa siivota tosissaan.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Pitää paikkansa, kihomadoista on vaikeampi päästä eroon.

Kihomadot voivat olla suuri ongelma lapsille, jotka purevat kynsiään. Ja kihomadot ne vasta kutisevatkin.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa