*

enkeliporsas "Jos eläimillä olisi taivas, pistäisin porsaat jonotuslistan kärkeen. Karjuista ei ole niin väliä."

Laskutaito heikentynyt

  • Leonardo da Vinci
    Leonardo da Vinci

HS: Arviointi: Koululaisten laskutaidot ovat huonontuneet

Peruskoululaisten laskutaidot ovat laskussa. Opetushallituksen uusimman arvion mukaan osaamisen taso on heikentynyt eniten luvuissa ja laskutoimituksissa. Myös prosenttilaskut sujuvat peruskoulun päättäviltä nyt heikommin kuin aiemmin.

YLE: Pojat osaavat päässälaskua, tytöt ongelmanratkaisua

 

Tulos oli ainakin minulle yllätys.
  
En ole huomannut, että laskutaito olisi laskenut. Opetan alakoulussa, jossa opiskellaan perusasioita kuten ennenkin. Vantaalla oppilaita mitataan vuosittain Makeko-kokeilla, jotka keskittyvät matematiikan keskeisen oppiaineksen mittaamiseen.
 
On hauska vertailla oman luokan tuloksia rinnakkaisluokkien tuloksiin. Mielenkiintoista on, että vaikka kuinka luokanopettajat opettaisivat ja erityisopettajat auttaisivat heikkoja laskijoita, luokkien väliset erot näyttävät pysyvän vuodesta toiseen samoina.
 
Makekot ovat oiva väline, koska ne kumminkin erottelevat heikot laskijat muista. Maksimipisteet ovat 60 pistettä, jos laskee kohtuullisenkin hyvin, oppilaalta pitäisi irrota noin 55 pistettä. Ympyröin punaisella päiväkirjani arviointiosiossa heikkojen laskijoiden pistemäärät ja kiikutan heidät erityisopettajan pakeille.
 
Koulun pisteet kootaan ja niitä voidaan sitten verrata edellisvuosien pisteisiin. Pisteet eivät ole julkisia, koska Makekot ovat opettajan ja koulun työväline.
 
HS: Kaikkiaan matematiikkaa osataan keskimäärin tyydyttävästi, eikä tyttöjen ja poikien taidoissa ole kovin suuria eroja.

Arviointi tehtiin ysiluokkalaisille keväällä 2011, oppilaita oli viitisen tuhatta yli sadasta koulusta. Huomattiin, että menestymiseen vaikutti vanhempien koulutustausta, mikä ei ollut yllätys. Kaupungeissa pärjättiin paremmin kuin maalla, mikä ei myöskään ollut yllätys.

Pojat suhtautuivat myönteisemmin matematiikkaan kuin tytöt, mutta pääasia on, että itse taidoissa ei ollut eroja.

YLE: Opetusneuvos Kati Hirvonen Opetushallituksesta arvioi, että perusosaaminen ja -ymmärtäminen luvuissa ja laskutoimituksissa on saattanut heikentyä, koska laskuja ratkaistaan yhä enemmän kännyköillä ja laskimilla eikä omassa päässä tai paperilla.

On selvää, että jatkuva laskinten käyttö rappeuttaa.

Alakoulussa lasketaan paperilla, yläkoulussa jo melko paljon laskimilla. Olisiko syytä harkita yläkoulussakin omien aivojen käyttöä?

Prosenttilaskujen ratkaisuosuus putosi peräti 11 prosenttiyksikköä, mikä on jo hälyttävää. Matematiikan osa-alueista geometrian osaaminen oli heikointa. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että geometrian suhteellista osuutta matematiikassa olisi lisättävä. Alakoulussa geometriaa raavitaan vain yhden jakson verran joka luokka-asteella.

http://www.properuskoulu.net/2010/10/lisaa-geometriaa.html

Olisiko geometrian suhteen syytä luopua spiraaliperiaatteesta ja esim. alakoulussa keskityttäisiin triplaten geometriaan vaikkapa parillisilla luokka-asteilla?

Opettajana minusta tuntuu koko ajan siltä, että liian nopeasti höösitään asiasta toiseen, kunnolliseen perehtymiseen ja klassiseen ylioppimiseen ei aika riitä.

http://www.properuskoulu.net/2012/03/laskutaito-heikentynyt.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Kalevi Kantele

YTL:n entinen puheenjohtaja prfessori Aaatos Lahtinen kertoi Suomen Kuvalehden haastattelussa kuutisen vuotta sitten, kuinka lyhyen matematiikan yo-kirjoituksissa oli käynyt ilmi, että jotkut abit eivät tienneet montako sekunttia on minuutissa tai päivää on vuodessa. Ongelma ei siis ole aivan uusi.

Lastemme kohdalla ongelma rakesi siten, että esikoisemme sai seitsenvuotiaana joululahjaksi TX:n "Pikku professorin". Se on taskulasimen näköinen päässälaskukone. Siinä on neljä tasoa. Helpommassa on maksimitulos voi olla enintään 10 (esim. 2+2=?). mutta vaikeimmillaan 29*26=?. Kun meidän lastenlapsemme tulevat kylään, niin vanhimmat menevät heti sille hyllylle, jossa Pikku professori on. Se on kai edelleen myynnissä. Suosittelen.

Mitä tulee matematiikan opettamiseen, niin yllättävän tiedon kertoi Joensuun yliopiston matematiikan professori Tuomas Sorvali: "Opetushallitus on tutkinut matematiikan oppimistuloksia peruskoulun
kuudennella luokalla vuonna 2000. Mielenkiintoinen havainto tässä
tutkimuksessa on, ettei opettajien suorittamien matematiikan opintojen lisääminen tunnu parantavan oppimistuloksia. Parhaiten menestyivät vanhojen kansakounopettajien oppilaat, vaikka kansakounopettajan tutkintoon sisältyi tuskin ollenkaan matematiikkaa. Huonoiten menestyivät matematiikkaan erikoistuneiden luokanopettajien oppilaat." (Kanava 4-5/2004)

P.s. Prosenttilaskujen ratkaisuosuus laski 11 prosenttiyksikköä, ei 11 prosenttia.

P.s.s. Veli Pesonen, hyvä, etten sanoisi pirun hyvä kirjoitus. Tosi siihen liittyvä kommentointi ei mieltä ylentänyt.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Kalevi...kiitos, pitää korjata...

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

"Parhaiten menestyivät vanhojen kansakounopettajien oppilaat, vaikka kansakounopettajan tutkintoon sisältyi tuskin ollenkaan matematiikkaa. Huonoiten menestyivät matematiikkaan erikoistuneiden luokanopettajien oppilaat." (Kanava 4-5/2004)"

Kansakoulunopettajista ei ongelmaan saada ikävä kyllä enää apua, he ovat jo eläkkeellä.

Väitän, että kyse oli myös kokemuksesta. Tutkimuksen aikaan kansakoulunopettajat olivat kokeneita opettajia ja kehäkettuja, osasivat varmasti tehtävänsä.

Toisaalta, ei se matematiikkaan erikoistuminen ole aina autuaaksi tehnyt. Opiskelin opettajaksi Jyväskylän yliopistossa. Jos halusi erikoistua matematiikkaan, erikoistuminen suoritettiin matematiikan ainelaitoksella, suoritettiin matematiikan approbatur, jolla ei matematiikan opettamisen suhteen ollut yhtään mitään tekemistä.

Loppujen lopuksi kyse on aina opettamisen taidoista.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset